Mitä sveitsiläiset syövät päivän aikana?
Sveitsiläiset syövät aamulla leipää, hilloa ja Birchermüeslia, lämpimän lounaan puoliltapäivin ja yksinkertaisen päivällisen noin klo 18.30, ja välissä on välipalat klo 9.00 ja 16.00. Fondue ja raclette kuuluvat talvi-iltoihin.
Tyypilliset ruoat ja niiden kalorit
Aamupala
Arkena Zmorge on nopea, klo 6.30 ja 7.30 välillä: leipää voin ja hillon kanssa, croissant tai Birchermüesli, kauran, jogurtin ja raastetun omenan sekoitus, jonka sveitsiläinen lääkäri kehitti noin vuonna 1900, noin 180 kcal kulho. Viikonloppuna aamupala alkaa noin klo 9.00, ja pöydässä on Zopf, lauantaiksi ja sunnuntaiksi leivottu voipitko, sekä juustoa, munia ja kahvia.
Lounas
Zmittag on lämmin ja syödään yleensä klo 12.00 ja 13.00 välillä, ruokalassa, ravintolassa tai mukaan otettuna. Zürcher Geschnetzeltes, ohuita vasikanlihasuikaleita kerma-sienikastikkeessa röstin kanssa, on klassikko, noin 400 kcal ennen röstiä. Monessa ravintolassa on lounasmenu, johon kuuluu keitto tai salaatti.
Päivällinen
Znacht syödään aikaisin, noin klo 18.00 ja 19.00 välillä kotona, ja se on usein kylmä: leipää, juustoa, leikkeleitä, voita ja teetä. Talvella ystävät jakavat juustofonduen, sulaan Gruyèreen ja Vacheriniin kastettua leipää valkoviinin kanssa, noin 980 kcal hengeltä, tai raclettea, kuumennetusta juustokiekosta perunoiden ja suolakurkkujen päälle kaavittua juustoa.
Alkuruoat
Vihreä salaatti kermaisella ranskalaisella kastikkeella aloittaa monen aterian. Vuorilla ennen fondueta tai raclettea tulee lautasellinen Bündnerfleischia, ohuita viipaleita Graubündenin ilmakuivattua naudanlihaa, leivän kanssa. Bündner Gerstensuppe, paksu ohrakeitto kasvisten ja savulihan kanssa, on Alppien lämmittävä alkuruoka.
Jälkiruoat
Suklaa on jälkiruoka, välipala ja tuliainen: sveitsiläiset syövät sitä yli 11 kg henkeä kohden vuodessa, enemmän kuin kukaan muu. Gruyèren seudulla marengit tarjoillaan paksun kerman kanssa, Zug tunnetaan kirsikkaviinaan kastetusta Zuger Kirschtortesta, ja Engadiner Nusstorte on kinuski ja saksanpähkinäpiirakka, joka säilyy viikkoja.
Juomat
Kahvia on joka paikassa, useimmiten café crèmenä. Rivellaa, herasta tehtyä virvoitusjuomaa, on myyty vuodesta 1952, ja lapset kasvavat Ovomaltinen, mallasuutteella tehdyn suklaajuoman, parissa. Sveitsissä kasvatetaan noin 250 rypälelajiketta, Chasselas on valkoviini, jota useimmat juovat, ja suurin osa sveitsiläisestä viinistä juodaan kotimaassa eikä sitä viedä ulos.
Katuruoka
Cervelat on kansallismakkara, niitä tehdään noin 160 miljoonaa vuodessa, ja sitä grillataan nuotiolla päät ristiin viillettyinä, jolloin ne kiertyvät auki. St. Gallenissa Bratwurst tulee sämpylän kanssa ja perinteen mukaan ilman sinappia. Talvella kojuista myydään Marronia, kuumia paahdettuja kastanjoita paperipusseissa.
Siellä normaalia, muualla outoa
Päivässä on viisi ateriaa: Znüni klo 9.00 ja Zvieri klo 16.00, ja koulut jakavat Znüniksi usein omenan. Fonduen kanssa juodaan valkoviiniä tai mustaa teetä, ja se, jonka leipä putoaa pataan, saattaa joutua tarjoamaan pöydälle kierroksen. Lounastunti ja sunnuntait pidetään hiljaisina, joten silloin kukaan ei leikkaa nurmikkoa.