Kuka keksi eggs benedictin?
Eggs benedict on New Yorkista 1800-luvun lopulta, ja sen alkuperästä on kaksi tarinaa. Toisen mukaan se syntyi Delmonico'sissa vakioasiakas Mrs. LeGrand Benedictille, toisen mukaan pörssimeklari Lemuel Benedictille Waldorfissa vuonna 1894.
Eggs BenedictKaksi kappaletta (tavallinen brunssiannos)700kcal
New York 1800-luvun lopussa
Eggs benedict on uppomunia ja kinkkua tai kanadalaista pekonia englantilaisen muffinssin päällä, ja päälle kaadetaan hollandaisekastiketta. Hollandaise tehdään keltuaisista, voista ja sitruunamehusta tai etikasta. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että annos syntyi New Yorkissa 1800-luvun lopulla. Missä tarkalleen ja kenelle, siitä riita alkaa. Kahdella kuuluisalla ravintolalla on oma väitteensä, ja kummassakin tarinassa on Benedict-niminen asiakas.
Delmonico'sin tarina
Delmonico's avattiin vuonna 1837, ja sitä kutsutaan usein Yhdysvaltojen ensimmäiseksi hienoksi ravintolaksi. Sen keittiömestari Charles Ranhofer julkaisi vuonna 1894 valtavan keittokirjan nimeltä The Epicurean. Siinä on resepti nimellä eggs a la Benedick, ja annoksen kerrotaan syntyneen vakioasiakkaalle, Mrs. LeGrand Benedictille. Tarinan mukaan hän pyysi keittiöltä jotain uutta. Britannica huomauttaa, että joidenkin kertomusten mukaan asiakas oli Mr. Benedict ja että osa ajoittaa tarinan 1860-luvulle.
Krapula Waldorfissa
Toinen tarina pääsi painoon vasta joulukuussa 1942 lehdessä The New Yorker. Eläkkeellä oleva Wall Streetin meklari Lemuel Benedict kertoi lehdelle kävelleensä Waldorf-hotelliin vuonna 1894 krapulassa. Hän tilasi voideltua paahtoleipää, rapeaa pekonia, kaksi uppomunaa ja kunnon tujauksen hollandaisea. Hovimestari Oscar Tschirky piti siitä niin paljon, että otti sen listalle ja vaihtoi tilalle kinkun ja englantilaisen muffinssin. Tarina on hyvä, mutta tuo vuoden 1942 haastattelu on sen pääasiallinen todiste.
Kuka siis oli ensin
Kukaan ei voi sanoa varmasti. Paperit kallistuvat hieman Delmonico'sin puolelle, koska Ranhofer painoi reseptinsä vuonna 1894, lähes viisikymmentä vuotta ennen kuin Lemuel kertoi oman versionsa. Eräs newyorkilainen sanomalehti mainitsi myös eggs a la Benedictin lounaslistalla tammikuussa 1894. Keittokirjan resepti ei kuitenkaan todista, kuka tilasi sen ensin, ja muistoja krapula-aamusta on vaikea tarkistaa. Kumpaakin tarinaa kerrotaan yhä, ja kumpikin ravintola kuuluu legendaan.
Brunssia kaikkialla
Aloitti sen kuka tahansa, eggs benedictistä tuli brunssin perustilaus kaukana New Yorkin ulkopuolella, myös suomalaisissa brunssipaikoissa. Pohja pysyy samana: paahdettu englantilainen muffinssi, kinkku tai kanadalainen pekoni, uppomuna ja hollandaise. Tavallinen annos on kaksi puolikasta, eli kaksi munaa ja kaksi muffinssin puolikasta. Muffinssi, muna ja kastike pysyvät, laitettiin munan alle mitä tahansa.