Kuka keksi viinin?
Kukaan ei tiedä, kuka teki ensimmäisen viinin, mutta vanhimmat tähän mennessä löydetyt jäljet ovat Georgiasta noin vuodelta 6000 eaa. Tbilisin eteläpuolelta kaivetuissa saviruukuissa oli yhä rypäleviinin kemiallinen jälki.
ViiniLasi, 150 ml125kcal
Ruukut Georgian kukkuloilla
Noin 50 kilometriä Tbilisistä etelään, Ala-Kartlin maakunnassa, on kaksi kivikautista kylää, Gadachrili Gora ja Shulaveris Gora. Arkeologit löysivät sieltä isojen saviruukkujen palasia, ja osaan olisi mahtunut yli 300 litraa. Muutaman ruukun suun ympärillä näyttää olevan rypäleterttujen muotoja. Pienet pohjat viittaavat siihen, että ruukut upotettiin osittain maahan, aivan kuten qvevri-ruukut, joissa georgialaiset tekevät viiniä yhä. Ruukut ovat vuosien 6000 ja 5000 eaa. väliltä.
Miten todistat, että ruukussa oli viiniä
Vanha keramiikka voi näyttää miltä tahansa, joten Pennsylvanian yliopiston museon Patrick McGovernin johtama ryhmä tutki, mitä saveen oli imeytynyt. He etsivät viinihappoa, jota tällä alueella on suuria määriä vain rypäleissä, ja löysivät sitä yhdessä omenahapon, meripihkahapon ja sitruunahapon kanssa. Tuo sormenjälki tarkoittaa viiniä. Tutkimus julkaistiin vuonna 2017 PNAS-lehdessä. Se siirsi ennätystä taaksepäin Iranin Hajji Firuz Tepesta, jonka viinijäämät ajoittuvat noin vuosien 5400 ja 5000 eaa. välille.
Kukaan ei keksinyt sitä
Ensimmäisellä viinintekijällä ei ole nimeä. Lämpimään ruukkuun jätetyt murskatut rypäleet alkavat käydä itsestään, joten viini löydettiin luultavasti kauan ennen kuin kukaan kirjoitti mitään muistiin. Georgian ruukut näyttävät, että sitä tehtiin jo tarkoituksella. Tutkijat uskovat, että viiniköynnös oli silloin jo kesytetty ja sitä kasvatettiin ja istutettiin uudelleen. Georgiassa kasvatetaan nykyään yli 500 viinirypälelajiketta, mikä sopii hyvin pitkään viininviljelyn historiaan.
Lähi-idästä Eurooppaan
Britannican mukaan viiniköynnöstä viljeltiin Lähi-idässä vuoteen 4000 eaa. mennessä ja luultavasti aiemminkin, ja egyptiläiset lähteet noin vuodelta 2500 eaa. kertovat rypäleiden käytöstä viiniin. Kreikkalaiset istuttivat sitten viinitarhoja Välimeren ympärille Mustaltamereltä Espanjaan. Roomalaiset veivät köynnökset Euroopan suurten jokien laaksoihin, Reinille, Moselille, Tonavalle, Rhônelle ja Loirelle. Moni heidän istuttamansa alue, kuten Burgundi, Bordeaux ja Champagne, on yhä kuuluisa viinistään.
Valtamerten yli
Kolumbuksen jälkeen espanjalaiset lähetyssaarnaajat toivat köynnöksiä Chileen ja Argentiinaan 1600-luvulla ja Baja Californiaan 1700-luvulla. Eurooppalaiset siirtolaiset aloittivat myöhemmin viinintuotannon Kaliforniassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Etelä-Afrikassa. 1800-luvulla Louis Pasteur selvitti, miten käyminen oikeasti toimii, mikä teki viinistä paljon luotettavampaa. Nykyään tavallinen annos on noin 150 ml:n lasi, ja juoma siinä tulee yhä samasta rypäleestä ja samasta ideasta kuin noissa Georgian ruukuissa.