Kuka keksi oluen?
Kukaan yksittäinen ihminen ei keksinyt olutta. Vanhimmat tähän mennessä löydetyt jäljet ovat noin 13 000 vuotta vanhoja, Raqefetin luolasta Israelista, jossa metsästäjä-keräilijät näyttävät panneen olutta vehnästä tai ohrasta.
OlutIso tuoppi, 0,5 l215kcal
Olutta hautaluolassa
Vanhin tuntemamme olut löytyi Raqefetin luolasta Haifan läheltä Israelista. Luola oli natufilaisten hautapaikka, ja he olivat metsästäjä-keräilijöitä itäisellä Välimerellä. Stanfordin arkeologin Li Liun johtama ryhmä tutki siellä kivisiä huhmaria ja löysi tärkkelystä ja pieniä kasvijäänteitä, jotka ovat tyypillisiä, kun vehnää tai ohraa muutetaan alkoholiksi. Jäljet ovat 11 700 ja 13 700 vuoden väliltä. Liu kutsui sitä maailman vanhimmaksi merkiksi ihmisen tekemästä alkoholista.
Lähempänä puuroa kuin lageria
Tämä ei ollut kylmä tuoppi. Tutkijoiden mielestä se oli enemmän ohutta puuroa tai velliä. He kuvaavat kolme vaihetta. Ensin vilja annettiin itää maltaaksi. Sitten se muussattiin ja lämmitettiin. Sitten ilmassa oleva villi hiiva hoiti loput. Ryhmä uskoo, että olut pantiin vainajia kunnioittaviin juhliin. Tutkimuksen toinen kirjoittaja Jiajing Wang sanoi oluenpanon olleen osa rituaaleja ja juhlia, tapa pitää yhteisö koossa.
Tuliko olut ennen leipää
Löytö ruokki vanhaa kiistaa. Noin 60 vuoden ajan osa tutkijoista on esittänyt, että ihmiset ehkä alkoivat viljellä viljaa osittain oluen takia eivätkä vain leivän. Raqefetin jäljet ovat vanhempia kuin vanhimmat tähän mennessä löydetyt leivän jäänteet Jordaniasta, mikä antaa ajatukselle jonkin verran tukea. Se on yhä teoria, joka perustuu yhteen paikkaan ja hyvin pieniin jälkiin. Selvää on se, ettei oluenpano vaatinut ensin maanviljelyä. Natufilaiset tekivät sitä metsästäjä-keräilijöinä.
Sumerista Baijeriin
Britannica jäljittää ohrasta tehdyn oluen Sumeriin ja Babyloniaan, ja egyptiläiset hautamaalaukset noin vuodelta 2400 eaa. näyttävät, miten sitä tehtiin. Keskiajan Euroopassa luostarit pitivät taitoa yllä. Humalaa käytettiin Saksassa viimeistään 1000-luvulla. Huhtikuussa 1516 Baijerin herttuat Wilhelm IV ja Ludwig X tapasivat Ingolstadtissa ja määräsivät, että olut tehdään vain ohrasta, humalasta ja vedestä. Hiivaa ei mainittu. Sana Reinheitsgebot tuolle säännölle ilmestyi vasta vuonna 1909.
Mitä se on nykyään
Saksalaiset panimot alkoivat 1420-luvun tienoilla käyttää hiivaa, joka vajoaa tankin pohjalle, ja siitä syntyi lager. 1860-luvulla Louis Pasteur näytti, miten hiiva toimii, ja tanskalainen tutkija Emil Hansen oppi kasvattamaan puhdasta hiivaa, mikä teki isosta oluenpanosta luotettavaa. Nykyään olutta pannaan tietokoneohjatuissa terästankeissa ja myydään kaikkialla maailmassa. Tavallinen annos on 330 ml:n pullo tai tölkki, brittiläinen 568 ml:n pint tai monessa Euroopan maassa puoli litraa, eli meillä se iso tuoppi.